Toinen päivä toi auringon esiin. Elimistö elää kai Suomen aikaa, kun heräämme edelleenkin todella aikaisin, Liisa jo ennen aamuneljää ja minäkin kuuden aikoihin. Ajattelemattomina juttelimme aamukahvilla liian äänekkäästi, ja saimme siitä pian noottia. Toki muistamme, että yöllä töissä olleet menevät nukkumaan viiden aikoihin. Emme vaan oikein tajunneet, miten avoimia nämä meidän asumukset ovat ja kuinka lähellä ne ovat toisiaan, kun välissä on runsas kasvillisuus. Lupaamme parantaa tapamme. Olo täällä on siis todellista lepoa korville, ja tekee varmasti hyvää opetäteille ;)
Lähdimmekin sitten jo ennen kahdeksaa tutustumaan rantaan ja snorklailimme rantaviivan tuntumassa pari tuntia. Näimme jonkun verran pieniä, värikäitä kaloja. Rantaviivaa partioi kookas oranssinkeltainen perhonen – tuttu laji, mutta nimeä en tietenkään muista…Tällä rannalla voi myös nähdä ”nursesharkin” ja ison (oiskohan suomeksi ) tarpoonin. Ei vaan uskallettu eka kerralla lähteä kauemmaksi. Kummastakaan ei olisi ollut pelastajaksi, jos merivirta olisi vienyt. Noiden eläinlajien tunnistamisessa olen jo pari kertaa kaivannut meidän perheen kävelevää opaskirjaa – terkkuja vaan kotiin. Rannasta hiippailimme sitten takaisin niin hiljaa kuin osasimme. Keskuksen 18 koiraa eivät osanneet varautua hiippailijoihin ja alkoivat vahtikoiran viran mukaisesti haukkua. Se siitä hiljaisuudesta!
”Olohuoneessamme” pieni lintu on tehnyt pesän lampunvarjostimen sisään. Lintu muistuttaa meidän hippiäistä. Mustan linnun päälaki on keltainen samalla tavalla, pyrstökin on jonkinverran pystyssä. Varsin eläväinen lintu samoin kuin hippiäinen.
Äitinikin uskaltautui siis jo snorklaamaan, hienoa :) Kuulostaapa mahtavalta paikalta! Tänään vissiin eka työpäivä?
VastaaPoista