torstai 7. heinäkuuta 2011

Videolinkkejä

Pitkäaikainen vapaaehtois- ja projektityöntekijä (biologi) Tom on tehnyt hellyttävän videon Kidon urheasta Calimero-koirasta.
http://www.youtube.com/watch?v=Cymn8U2bGt8

Huomasin, että Tom on nimimerkillä Doiden tehnyt muitakin Carriacouhun ja merikilpikonniin liittyviä videoita. Käykääpä katselemassa, niin voitte jakaa kokemuksiamme vielä elävämmin. Ihania videoita... mukavia muistoja...

http://www.youtube.com/watch?v=PPY4JLxSuyg&feature=related  (papukaijoja)
http://www.youtube.com/watch?v=FtUL0L3UAPo&NR=1 (oodi Carriacoulle)
http://www.youtube.com/watch?v=WePfVbWpW0c&feature=related (Leatherback pesimässä)
http://www.youtube.com/watch?v=jpcMaj75tZk&NR=1  (5 Years of Marine Conservation)
http://www.youtube.com/watch?v=Rm6OiNXVoSo&feature=related (nukketeatteriesitys, jota vapaaehtoiset yhdessä parin paikallisen kanssa käyvät esittämässä kouluilla)

Muitakin videoita löytyi, kun Youtubeen laittoi hakusanaksi Kido Carriacou.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kotimatka häämöttää

Olemme täällä kaupungissa oleskelumme aikana kirjoitelleet blogitekstiä tarkoituksenamme kertoa mm. sunnuntain saarikierroksesta. Aiomme kirjoittaa sen tänä aamuna valmiiksi ja julkaista, mutta sitten piipahdimmekin vielä kuluttamaan viimeisiä Itä.Karibian dollareitamme. Jostakin syystä jumituimme Tax free -myymälään ja nyt aika onkin jo kortilla! Emme valitettavasti saa pitää huonetta lentokentälle siirtymiseen saakka, vaan joudumme luovuttamaan avaimen jo klo 14...Yritämme julkaista "matkakertomuksemme" viimeisen osan sitten kotiin palattuamme.

Jospa paluumatkalla olemme jo hieman viisaampia, eikä Liisakaan yritä enää pistää suuhunsa kaikkea ;)
Näkemisiin kotona n. 30 tunnin kuluttua torstaina!

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Perillä pääkaupungissa

Näkymä lauttalaiturilta kaupunkiin
Keskuksesta lähdimme jo ajoissa, ja veimme kaupungissa rinkat säilöön turisti-infoon. Raskaiden rinkkojen siirtely käsivoimin aiheutti ihastusta paikallisissa miehissä, ehkäpä vähän hilpeyttäkin. Meidän tarvitsi siirrellä rinkkoja vain muutamia kymmeniä metrejä, joten emme laittaneet niitä selkään. Kun tulimme turisti-infosta laiturille hauikset pullistellen, eräs paikallinen mies totesi: "Oottepa te voimakkaita naisia ja niin hoikkia! Teidän täytyy treenata paljon?" Juu, juu - tokihan me on treenattu ;) (Ihan oikeasti ilman erittäin hyvää pohjakuntoa täällä olisi ollut vaikea pärjätä!) Kun sitten kävelimme n. 100 metriä pitkää laituria lautalle, kuulimme uudelleen kommentin voimistamme. Kaveri totesi siihen, että näkyyhän noilla olevan lihaksiakin! Miesten seurassa oleva nainen sanoi: " Some women really want to exercise!"  Hoikkiahan me todella jo ollaankin (Liisan suruksi ja Anitan iloksi). Varovasti arvioiden olemme patikoineet ainakin 100 km tällä reissulla. Maasto on ollut rankempaa kuin Kitkantiellä! Olemme tarponeet rantahiekassa ja kiivenneet lähes pystysuoria kivikkoisia polkuja. Korkeuseroja Carriacoulla riittää!

Lauttamatka sujui tasaisissa merkeissä. Lauttakin oli suurempi kuin menomatkalla, joten sitä ei pienet tuulet heilautelleet. St Georgen satamaa lähestyttäessä pilvet kävivät taas niin raskaiksi, että vesisade vastaanotti meidät.
Elo täällä on täydellistä vastakohtaa verratuna Carriacoulle. Äänekäs karibialainen musiikki kaikuu kaduilla ja tunkee huoneen ikkunoista sisälle. Varmasti tällä perjantai-illallakin on vaikutusta. Ainakin nuoriso näyttää täyttävän kadut, ja hyvin monet kulkevat paikallisen Garib-oluen voimalla. Sen huomasimme jo taksissa istuessamme, ja lähdimmekin heti tavarat huoneeseen tuotuamme etsimään ruokapaikkaa. Kovin myöhään ei huvita kadulla kaksistaan liikkua. Vettäkin satoi, joten menimme ensimmäiseen näkemäämme ravintolaan. Eihän se sitten mikään oikea ravintola ollutkaan, vaan eräänlainen pikaruokala, jossa tiskiltä valitsimme erilaisia kasviksia. Paikalliset nuoret aikuiset täyttivät laajan hallimaisen ostoskeskuksen yläkerran ja me olimme ainoat valkoihoiset ja (hieman) yli kolmikymppiset. Taustalla pauhasi musiikki ja Rihannaa soitettiin korkealta ja kovaa! Edes suomalaisissa discoissa ei kuule sellaisia desibelejä!
Ensi yönä tarvitaan varmaan korvatulppia...Mutta tarkoituksella valitsimme hotellin keskustasta, jotta kaupungille pääsisi kätevästi. Hotellihuone on aika pieni, mutta muuten ihan hyvä. Huomenna lähdemme tutustumaan enemmän kaupunkiin.

Grenadaan

Aamu täällä menee rinkkaa pakaten ja asumustamme siivoten. Lähdemme täältä klo 13 kaupunkiin ja siirrymme lautalla Grenadaan, pääsaarelle. Siellä vietämme neljä päivää. Paluulentomme on tiistai-iltana (Suomen aikaa klo 2 keskiviikkoaamuna). Yritämme toki päivittää blogia edelleenkin, mutta yhteydet Grenadassa ovat olleet viimepäivinä epävakaat, mm. hotellista oli vaikeuksia lähettää meille varausvahvistus. Siis jos ette kuule meistä muutamaan päivään, meillä ei silti välttämättä ole mitään hätää ;)
Toivottavasti iltapäivällä ei nouse sellaisia myräköitä kuin täällä on ollut nyt parin päivän ajan ja toivottavasti lautta siis kulkee...
Kuulemisiin :)